torstai 4. helmikuuta 2016

Totuus sulkimesta

Luonnoksiin on jälleen kerääntynyt liuta postauksia, joita olen ollut jo kirjoittamassa täyttä häkää mutta jotka eivät olekaan valmistuneet silloin, kun aihe olisi ollut minulle hyvinkin ajankohtainen. Yksi pitkään luonnoksissa roikkunut postaus, joka on kuitenkin tietyllä tavalla ajankohtainen koko ajan, on tämä "Totuus sulkimesta" - paljastuksia siis luvassa!

Kun kamerastani petti viime joulukuussa suljin, jouduin ensimmäistä kertaa pohtimaan sellaisia asioita kuin kameran käyttäminen huollossa tai korjauksessa. Koska kyseessä oli nimenomaan sulkimeen liittyvä ongelma, luonnollisesti myös sulkimen toiminta alkoi kiinnostaa aivan uudella tavalla. Yllättäen selvisi myös, että mielikuvani sulkimesta ikään kuin pimentävänä rullaverhona oli aivan väärä: Olen aina luullut, että suljin on jonkinlainen verho tai niin kuin autotallin nostettava ovi, että kuvaushetkellä se hetkeksi nousee kokonaan ylös päästääkseen valoa kennolle mutta muuten se on kiinni. Olin väärässä. Todellisuudessa suljin koostuu ikään kuin kahdesta läpästä, jotka muodostavat välilleen raon, josta kennolle pääsee valoa kuvanottohetkellä. Tämä rako, jonka koko riippuu suljinajasta, liikkuu ylhäältä alas päästäen vieläkin lyhyemmän hetken ajan valoa eri kohtiin kennoa. Todellisuudessa valokuva ei siis olekaan yhdellä ajanhetkellä muodostunut taltiointi, vaan valokuvan yläosa on vanhempi kuin alaosa, mistä johtuen myös kuvan ylä- ja alaosa saattavat joskus olla kuin eri paria.

YouTubessa on sulkimen toiminnasta hyvin havainnollistava video, jonka katsomista suosittelen lämpimästi, jos aihe vähänkään kiinnostaa: Opetusvideon kaltaisena videona kyseessä on aarre, jonka halusin sekä tallettaa itselleni muistiin että jakaa teidän kanssanne. Veikkaanpa, etten ole ensimmäinen enkä myöskään viimeinen, jolla on ollut väärä mielikuva sulkimen toiminnasta, joten nyt on hyvä tilaisuus oikaista mielikuvia ja päivittää tietoja!


Jos totta puhutaan, suljinongelma sai minut kiinnostumaan kameran toiminnasta siinä määrin, että tammikuun alennusmyynneistä piti totta kai hankkia myös sellainen valokuvauskirja, jossa valotetaan juuri kameran toimintaa. Odottakaas vain, kun ehdin joskus vielä syventyä opuksen ääreen, niin saadaan tämän blogin aihepiireihin yksi ulottuvuus lisää! Tosin sopivaa ajankohtaa saadaan vielä ainakin hetki odotella, kuten olette ehkä päätelleet yllättäen hidastuneesta postaustahdistakin, mutta ilokseni voin todeta työn todellakin haittaavan harrastuksia eikä se välttämättä ole lainkaan huono asia.

2 kommenttia:

  1. Kiehtova Youtube-pätkä! Kyselen välillä kuvaajalta kameran toimintaperiaatteista, mutta mielenkiintoista nähdä ne esimerkkien ja hidastusten kera ratakiskosta. Tuo mekaaninen/sähköinen sulkija on siis syynä siihen, että talvella hämärässä maneesissa video onnistuu paremmin kuin kuva. Tämän videon kanssa otettiin muutamia kuvia samasta tilanteesta, mutta ne olivat käyttökelvottomia. Joko liikaa liikettä tai liian pimeä kuva. (https://www.youtube.com/watch?v=zvJbIHyYV58)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ellikki, kommentistasi! Minullakin parempi puolisko vinkkasi tästä videosta, hän kun on meidän perheen tekniikkavempainekspertti :)

      Hmm... Nyt en osaa sanoa juuta enkä jaata siihen, miksi videokuva hämärästä maneesista näyttää paremmalta kuin still-kuva. Todellisuudessahan videokuva muodostuu still-kuvista, jotka vaihtuvat nopeasti ja luovat vaikutelman liikkuvasta kuvasta. Jos videon yksittäisiä kuvaruutuja katselee, kuvanlaatu voi olla jopa huonompaa kuin juuri still-kuvana otettuun kuvaan verrattuna, mutta videokuvamuodossa kuva vain näyttää paremmalta. Ehkä juju onkin siinä, ettei videokuvassa silmä ehdi samalla tavalla mukaan kuin still-kuvia tuijotellessa eikä niinkään sulkijassa...? Mene ja tiedä, mutta tätä ilmiötä tunnustan kyllä pohtineeni jokunen vuosi sitten itsekin, kun sydän itki verta maneesissa otettuja still-kuvia katsoessani mutta videossa ei ollut mitään vikaa :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...