keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Kuvasatoa: Norjanvuonohevonen


Norjanvuonohevonen on ulkonäöltään varsin helposti tunnistettava hallakon värinsä, usein pystyyn leikatun, raidallisen harjansa sekä harjasta häntään kulkevan siimansa ja seepraraitaisten jalkojensa ansiosta. Vaikka vuonohevoset ovat kooltaan yleensä ponin mitoissa, ominaisuuksiltaan ne ovat kuin hevosia, kokoonsa nähden voimakkaita ja käyttöominaisuuksiltaan monipuolisia. Monipuolisuuden taustalla on osaltaan rodun jalostukselle asetetut tavoitteet: hyvä ja yhteistyökykyinen luonne sekä hyvä rakenne tietynlaista rotutyyppiä ja -leimaa unohtamatta.


Suomen Vuonohevosyhdistys ry:n nettisivujen mukaan norjanvuonohevosia nähdään Suomessa yleisimmin seura- ja aluetasolla vanhojen kilpailutasoluokitusten mukaan ilmaistuna. Tätä omatkin kokemukseni tukevat, sillä ratsastuskilpailuissa vuonohevosia on tullut vastaan niin 2-tason kouluratsastuskilpailuissa kuin 1- ja 3-tason esteratsastuskilpailuissa. Terveenä ja pitkäikäisenä rotuna sekä monipuolisena, kylmäverisenä yleishevosrotuna vuonohevoset ovat omiaan myös harraste- ja perhehevosina. Niinpä ei ole ihme, että myös Suomessa vuonohevosilla on vankka kannattajajoukkonsa ja vuonohevosia näkee niin yksityishevosina kuin myös ratsastuskouluissa tuntiratsuina.





Olen kuullut joidenkin hevosihmisten kuvailevan vuonohevosia poneiksi, joilla on pilkettä silmäkulmassa ja omanlaisensa huumorintaju. Omat kokemukseni yksittäisistä vuonohevosista rajoittuvat ratsastuskoulujen tuntiponeihin, mutta sen olen minäkin havainnut, että vuonohevoset ovat suuria persoonia, jotka eivät jätä ketään kylmäksi: jokaisella on niistä mielipiteensä, mutta kun vuonohevosen ja ratsastajan huumorintaju menee yksi yhteen, pystyharjainen poni on vienyt sydämen.


Myös hevosten värien harrastajille norjanvuonohevonen on mielenkiintoinen hallakon värityksensä ansiosta. Luulin nuorempana, että kaikki vuonohevoset ovat ruunihallakoita kuten tämän postauksen kouluponi. Myöhemmin minulle selvisi, että ruunihallakko väritys on toki vuonohevosilla yleisin, mutta myös puna-, kelta- ja valkohallakoita sekä yllä ja alla olevan kuvan harmaahallakoita löytyy.


Kuvassa on vanhan ratsastuskouluni Lentävä lihapulla -lempinimelläkin tunnettu vuonohevosruuna. Koulutunneilla muun muassa allekirjoittanut tuskaili aikoinaan niin ponin "laiskuuden" kanssa kuin yllättyi suuresti, kuinka poni sittenkin ihan oikeasti osasi vaikka mitä, kun vain itse osasi ja uskalsi pyytää. Este- ja puomitunneilla meno olikin sitten huomattavasti koulutunteja vauhdikkaampaa ja parhaimmillaan poni väläytteli sellaisia hyppyjä, että isot hevosetkin jäivät toisiksi. Tuolloin totesin myös ympyrän sulkeutuneen päästyäni vuosien tauon jälkeen taas vuonohevosen selkään, sillä aikoinaan myös ratsastuskoulu-urani on alkanut vuonohevosen selässä keikkuen. Vuonohevosissa on jokin vedonnut allekirjoittaneeseen niin, että oli kyse sitten lapsena jonkin tapahtuman yhteydessä pidetystä talutusratsastuksesta, alkeiskurssin kolmesta ensimmäisestä ratsastustunnista tai paljon myöhemmin vakituntiratsastajana ratsastetuista viikkotunneista, jokainen ratsunani toiminut vuonis on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Ehkä tämä kuvapostaus onkin omalta osaltaan sekä kiitos että kunnianosoitus norjanvuonohevosille, jotka ovat antaneet myös minulle niin paljon.

9 kommenttia:

  1. Nää norjanvuonohevosten harjat on niiiiiin vinkeitä kun niihin saa leikattua niin paljon noita erilaisia kuvioita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Tämän postauksen kuvien esteratsu etenkin on varmasti saanut pitkiä katseita osakseen, sillä tuollaisia harjoja harvemmin kävelee vastaan. Liekö tämän ratsukon yksi tavaramerkeistä värikkään ja pirteän ulkomuotonsa lisäksi? :)

      Kiitos, Siiri, kommentistasi!

      Poista
  2. Tosi mielenkiintoinen postaus ja hyvin kirjoitettu sekä kuvitettu! Ennen pidin vuonohevosia melko peruspuksoina stereotyyppisesti laiskoina :D kesällä kisoissa näin itseasiassa tuon kyseisen vuonon (estekuvat) ja vähän häjellyin. Syksyllä aloin vuokraamaan harmaata vuonohevosta jonka myötä kaikki kuvitelmat tuosta rodusta on muuttunut! Ihan huikean monipuolinek rotu jolla on kyllä myös pilkettä silmäkulmassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentistasi, Nora, ja ihana kuulla, että postaus oli mieleesi! Poneja ja alkuperäisrotuja taidetaan yleisestikin pitää hitaina ja laiskoina, mitä tulee juuri stereotypioihin. Yllätys voi olla suuri, kun se suloisenpyöreä ponimus ei vastaakaan mielikuvaa laiskanpulskeasta pollesta, jonka reaktionopeus on etanan luokkaa :D Vuonohevosiakin on varmasti moneen lähtöön ja rodun sisällä vaihtelevuutta, mutta minun henkilökohtaisten kokemusteni mukaan vuonohevosista löytyy sekä se reipas ja vauhdikas että hidas ja heräteltävä moodi, ja yhdessä paketissa voi saada niin seurallisen haliponin kuin kelposuorituksiin taipuvan liikkujan :)

      Kiitos blogivinkistä! Tämä tyttö paineli samantien kurkkimaan, minkä näköinen harmaahallakko sinun blogistasi löytyy ja hurmaava tapaushan se :)

      Poista
  3. Kouluratsukko on omistamani suuri persoona nyt 8-vuotias Kotalan Glimrende Rosa ja Anniina Poikela joka Roosaa on vienyt eteenpäin ratsastamalla sillä HeA:ta II-tasolla sekä 90 cm rataesteitä I-tasolla. Ratsukko kävi myös viime kesänä Ruotsissa vuonohevosten PM-kisoissa tutustumassa. Ratsukko valmentautuu koulussa mm. Håkan Wahlmanin valmennuksessa ja esteissä Riikka Lehtosen sekä Piia Pantsun valmennuksessa. Itse ajan roosalla useita kertoja viikossa. Roosa toimii myös lasteni ratsuna, terapiaratsuna sekä Raisa Takkisen valmentamana ja ajamana valjakkoajossa. Lisäksi Roosalla on ajettu käyttöajoa. Todella monipuolinen maailman monin poni siis ❤

    VastaaPoista
  4. Esteratsu on kouluratsun veli. Samasta isästä Glitnestä oleva nyt 18-vuotias ruuna Somnus, jonka omistaa ratsastajansa Sonja Skriko. Ratsukko sijoittui viime vuoden vuonohevosmestaruuksissa koulussa neljänneksi ja voitti estemestaruuden. Somnus on myös ensimmäinen vuonohevonen joka on ollut mukana amateur tourissa. Viime vuonna myös Somnus ja Sonja olivat suomea edustamassa historiallisessa suomen ensimmäisessa pm-joukkueessa joukkueen ollessa 6/9. Upea Gnist Varde otti PM-kultaa valjakkoajossa kuskinaan Heidi Sinda ja groominaan omistajansa Annika Tanskanen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, paljon kiitoksia kommenteistasi! Saisipa jokaiseen rotupostaukseen aina tällaisen kuvauksen kyseisen rodun edustajasta tai vaikka useammasta :) Nämä kuvaukset postauksen kuvien kahdesta vuonohevosesta ovat kyllä aivan mahtavia ja lisäävät entisestään mielenkiintoa nimenomaan näiden kahden hevosen seuraamiseen tänäkin vuonna kilparadoilla, kun tietää taustoista enemmän ja sitä kautta hevoset ovat tutumpia.

      Roosa on todellakin malliesimerkki monipuolisesta ja monikäyttöisestä hevosesta, ei voi kuin ihailla ja nostaa hattua tällaisen monilahjakkuuden edessä! Eikä Somnus jää juurikaan Roosasta jälkeen, vaikka lasten ratsuna ja terapiaponina toimimisesta ei sen kohdalla ollut mainintaa. Mielenkiintoinen on tuokin tieto samasta isästä. Ei taida olla pelkkää sattumaa, että juuri tuon orin jälkeläisiä on nähty ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kilpailemassa ja jopa PM-tasolla asti? Pitääkin tutkia, osaisiko Sukuposti kertoa tästä kolmikosta jotain lisää :)

      Kuvaukset Roosasta ja Somnuksesta ovat erinomainen osoitus siitä, mihin kaikkeen yksi ja sama vuonohevonen voi taipua. Tällainen monitoimiponi olisi minunkin mieleeni, jos joskus uskaltaudun oman hevosen hankkimaan :)

      Poista
  5. Kiva, että kommentit miellytti :-) Roosasta voisin kertoa tietenkin vaikka kuinka paljon, kun olen ihanan hevosen nyt reilun kolmen vuotta omistanut ja sen kanssa päivittäin innolla töitä teen. Viime vuonna Roosa palkittiin kantakirjauksessa II-palkinnolla jäädne vain harmittavan 0,5 pistettä I-palkinnosta. Rotunäyttelyssä Roosa kuitenkin palkittiin upeasti I-palkinnolla pistein 41,5 mitkä olivat koko rotunäyttelyn parhaat pisteet. Roosa oli myös näyttelyn Best in Show II upean orin Usvaniityn Edwarsin jälkeen. Em. orilla Eetulla olen on myös aikomukseni Roosa astuttaa vuoden 2017 PM-kilpailuiden jälkeen, mitkä ovat päätavoitteenamme tällä hetkellä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, saatiin vielä lisätietoja Roosasta - kiitos, Hanna! Roosan tulevan varsan suhteen odotukset ovat varmasti korkealla, jos vain suunnitelmat toteutuvat. Aivan upeaa! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...