lauantai 7. marraskuuta 2015

Salamalaitteita joka lähtöön (osa 1)

Nälkä kasvaa syödessä, oli kyse sitten ratsastuksesta tai valokuvauksesta. Kun vuosi lähenee loppuaan, luonnonvalo vähenee auttamattomasti ja on varauduttava kompensoimaan luonnovaloa muilla keinoin. Järjestelmäkamerassani kun ei ole sisäänrakennettua salamaa, vain salamakenkä, ei auta muu kuin ottaa härkää sarvista ja perehtyä salamalaitteiden ihmeelliseen maailmaan. Jo pelkästään salamalaitteiden tuote-esittelyiden selaaminen nostaa esiin liudan kysymyksiä: Mikä niistä kaikista eri valmistajien salamalaitteista olisikaan sopiva ensimmäiseksi ulkoiseksi salamaksi juuri minun käyttööni? Mitä eroa eri merkeillä on? Entä yksittäisillä salamalaitteilla? Miten orjasalama eroaa muista erillisistä salamalaitteista? Mitä tarkoittaa salaman ohjeluku? Millainen teho minun käyttööni riittäisi? Onko väliä, hankkiiko ensimmäiseksi salamaksi pää- vai apusalaman? Mikä ihmeen salamatäsmäysaika? Ja mitä ne ISO-arvot ja millimetrit salaman tuote-esittelyssä tarkoittavat?

Onneksi polkupyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan riittää kaivaa valokuvausoppaat (*) esiin ja tutkia, mitä ne kertovat salamalaitteista ja niiden käytöstä. Perusvalokuvausoppailla pääsee hyvin alkuun ja pystyy selvittämään itselleen aivan perusteet. Jos ja kun tulee tarvetta syventää tietoja, on aika kaivaa nimenomaan valaisunhallintaa käsittelevä opas esiin.
Kuvassa erillissalamana Canon Speedlite 270EX II
© 600d (CC BY-SA 2.0)



Sisäänrakennettu vs. erillinen/ulkoinen salamalaite

Monissa järjestelmäkameroissa on sisäänrakennettu salamalaite, jonka avulla selviää satunnaisista salamaa vaativista otoksista. Sisäänrakennetun salaman avulla muutaman metrin etäisyydellä olevat kohteet saadaan valaistua, mutta kauempana olevat kohteet jäävät tummiksi. Sisäänrakennetut salamat ovatkin usein teholtaan heikompia ja käyttömahdollisuuksiltaan vähemmän monipuolisia kuin erilliset salamat. Tämä on helppo uskoa jo yksittäisen liikkeen salamalaitetarjontaa vilkaisemalla, kun esillä on hyvin yksinkertaisesta, vain pystysuunnassa kääntyvällä välähdyspäällä varustetusta salamasta myös sivusuunnassa kääntyvän välähdyspään omaavaan ja jopa pyöreään, rengasmalliseen salamaan. Erilaisten erillisten salamalaitteiden avulla salaman tuottamaa valoa voidaan saada yltämään kauemmaksi ja tulemaan halutussa kulmassa, tietynlaisella kuviolla ja tietyllä teholla.



(Moni)salamajärjestelmä

Järjestelmäkameran kanssa voi käyttää vain yhdestä salamalaitteesta koostuvaa salamajärjestelmää tai koota käyttötarpeen mukaan monisalamajärjestelmän, joka nimensä mukaisesti koostuu useasta salamalaitteesta. Ainakin Canonin Speedlite EX -salamalaitteiden tapauksessa näitä erillisiä salamalaitteita voidaan ohjata yhdellä, rungossa kiinni olevalla salamalaitteella tai erillisellä ST-E2 -ohjausyksiköllä.


Monipuoliset käyttömahdollisuudet

Luonnonvalo tarjoaa useissa tilanteissa parhaan valaistuksen, mutta on tilanteita, joissa salaman käyttö on tarpeen kuvan onnistumiseksi. Useimmiten salamaa käytetään olosuhteissa, joissa valoa olisi ilman salamaa liian vähän. Salamalaitteen avulla valokuvaaminen on mahdollista vähäisen valon lisäksi myös lähes täysin pimeässä, mutta vastaavasti salamaa voi hyödyntää myös kirkkaassa luonnonvalossa esimerkiksi vastavalokuvia ottaessa. Valonlähteenä pieni salama tuottaa kuitenkin melko kovaa valoa, jolloin esimerkiksi muotokuvia otettaessa voi olla tarvetta pehmentää suoraan salamasta tulevaa valoa. Erilaiset keinot salamavalon pehmentämiseen tuovat omalta osaltaan uusia ulottuvuuksia valokuvaukseen.

© Edward Peters (CC BY-NC 2.0)

Salamalaitteen ohjeluku ja "ulottuvuus"

Salamalaitteen maksimitehoa kuvaa ohjeluku. Ohjeluvun avulla voidaan myös selvittää laskennallisesti oikea aukko, joka saadaan jakamalla salamalaitteen ohjeluku kuvausetäisyydellä (metreinä): Esimerkiksi Canon Speedlite 270EX II ‐salamalaitteen ohjeluku on 27, joten kymmenen metrin päässä olevaa kohdetta kuvattaessa laskennallisesti oikea aukko olisi 2.7, siis käytännössä aukko 2.8. Ja mitä suurempi ohjeluku, sen suurempi maksimiteho. Tosin tämän voisi päätellä myös Speedlite EX -salamalaitteiden hintoja vertaamalla.

ISO-arvo tai ISO-herkkyys puolestaan kuvaa salamalaitteiden yhteydessä niinsanotusti salaman ulottuvuutta. Esimerkiksi kaksinkertaisen ulottuvuuden salamalle saa aikaiseksi kasvattamalla ISO-arvoa kaksi pykälää eli esimerkiksi arvo 100 arvoon 400.

Laskennallisen aukon tai salaman ulottuvuuden laskeminen on peruskoulumatematiikkaa, mutta mahdollisesti nopeasti tulevat tilanteet tuovat oman haasteensa laskemiseen, kun aikaa asetusten säätämiseen on hyvin vähän. Valokuvaajan onneksi ainakin Canonin uusimmat EOS-rungot ja Speedlite EX -salamalaitteet toimivat kuitenkin niin hyvin yhteen Canonin ETTL II -salamajärjestelmää käyttäen, että kamera ja salama hoitavat automaattisesti laskemisen valokuvaajan puolesta ja pystyvät säätämään kuvaustilanteeseen sopivan salamalaitteen välähdyksen. Kaiken lisäksi ETTL II -järjestelmä osaa ottaa huomioon kuva-alalla olevat, voimakkaasti heijastavat kohteet ja vähentää niiden vaikutusta valotuksen säätämiseen.


Salamatäsmäysaika

Salamatäsmäysaika kertoo lyhimmän suljinajan, jolla valokuvia voidaan ottaa salamalaitetta käyttäen. Esimerkiksi Canon EOS 6D:ssä on salamatäsmäysaika 1/180 sekuntia. Tätä lyhyemmillä suljinajoilla salamalla otettuihin kuviin jää musta palkki, kun taas salamatäsmäysaikaa pidempiä suljinaikoja voi huoletta käyttää. Salamatäysmäysaikaa lyhyempiä suljinaikoja käytettäessä tekniikka tulee jälleen hyvässä lykyssä valokuvaajan avuksi ja jotkut rungot mahdollistavat näillä lyhyemmilläkin suljinajoilla kuvaamisen niin, että salaman teho laskee suljinajan lyhenemisen mukaan.


(*) Tämän postauksen tiedot perustuvat omien havaintojeni lisäksi seuraaviin kirjoihin:
Jukka Kolari & Peter Forsgård: Parempia kuvia Canon EOS -järjestelmäkameralla (2010)
Reima Flyktman: Suuri digikuvauksen käsikirja (2011)

5 kommenttia:

  1. Kiitos tietoiskusta, juuri eilen kävin ostamassa kolmannen salaman, Yongnuo YN 560 Mark IV ja yhden salamajalustan, kaikki lisätieto valaisusta auttaa.
    Matti Sulannon Käsisalamakuvaus ollut myös suurena apuna, suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia jälleen, että jätit kommenttia! Blogi toimii minulla sekä paikkana, johon voin kirjata itselleni muistiin asioita että vääntää uusia oppeja itselleni rautalangasta. Kun uusia asioita yrittää selittää uudelleen niin, että muutkin ne ymmärtäisivät, tulee samalla asiaa jäsenneltyä aivan eri tavalla kuin jos vain lukisi asian kirjasta. Mukava kuulla, että tästä selostuksesta on hyötyä muillekin :)

      Ai että kolmas salama jo! Toivottavasti kirjaat blogiisi käyttökokemuksia näistä eri salamalaitteistasi: olisi mielenkiintoista lukea, kuinka myös nämä muut kuin Canonin Speedlitet ovat toimineet ja miltä vaikuttaneet :)

      Kiitos lukuvinkistä! Täytyykin tutkia lähikirjastojen valikoimaa, josko jotain kautta saisi Sulannon kirjan käsiin.

      Poista
  2. Salamakuvaus on minusta aina ollut kamalan vaikeaa. Tilannetta ei helpota se, että omassa rungossani salamatäsmäysaika on älyttömän pitkä (en nyt muista, miten pitkä). Pitemmällä ajalla saisi kuvaan enemmän vallitsevaa valoa ja mahdollisesti jotain liike-epäterävyysefektejä.

    Minulla on ollut jo vuosia ihan hyvä ulkoinen salama, mutta en ole sitä käyttänyt mainituista syistä. Ohjekirjan kyllä luin alussa ja sillähän saisi kaikenmaailman juttuja tehtyä. Kun vaan saisi aikaiseksi opetella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi pitänyt ajatella ennen kuin kirjoittaa. Huomaa, etten ole vuosiin sitä salamaa tosiaan käyttänyt, en enää muista mikä ongelma siinä oli... Ongelma siis oli tietenkin päinvastainen eli kameran salamatäsmäysaika on liian pitkä. Koska kun vielä käytin salamaa niin käytin sitä lähinnä pehmentämään varjoja kirkkaalla auringonpaisteella.

      Poista
    2. Paljon kiitoksia kommenteista, M! Minäkin sain nyt ostettua itselleni ulkoisen salaman, ja totta tosiaan, kaikenlaista hienoa sillä saisi aikaan, jos vain osaisi käyttää muutenkin kuin kääntää salaman suuntaa ja laukoa menemään :) Ehkä tässä olisi meille molemmille sopiva oppimistavoite ensi vuodelle? Ehkä joulukalenterin tapaisia oppimiskalentereitakin voisi harrastaa (miksei vaikka blogeissakin) myös muuhun aikaan vuodesta kuin joulun aikaan, jos niiden avulla saisi paremmin tartuttua tuumasta toimeen :)

      Parastahan on, että itse huomasit ajatusvirheen salamatäsmäysajasta: näin se opittu vähitellen palaa mieleen, kun alkaa muistin syövereitä kaivelemaan :)

      Tuo olikin hyvä huomio, että salamalle voisi olla käyttöä jopa aurinkoisella säällä ihan vain varjojen pehmentämisessä - hienoa!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...