keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Muistikorttia hankkimassa


Muistan vielä, kun jännittyneenä marssin Turun keskustan Anttilaan lehdestä irrottamani mainossivu mukanani ja suunnistin TopTen-osastolle. Olin tuolloin haaveillut pitkään ja hartaasti kamerasta, jossa olisi kunnon zoomi, kuvanvakaaja ja sarjakuvaustoiminto, sillä halusin saada hyviä kuvia raveista. Lisäksi kameran piti sopia tuolloin pääsykoekevään omillaan asuvan, tulevan yliopisto-opiskelijan budjettiin. Olin löytänyt Anttilan lehdestä unelmieni kameran, jonka hintakehitystä seurasin tarkkaan ja lopulta ostin Turusta omakseni, kun hinta sitten alennuksen myötä laski hetkeksi riittävän alas. Tuolloin, melko tarkkaan seitsemän vuotta sitten, olin ensimmäisestä itseostetusta ja ensimmäisestä halpaa pokkaria paremmasta kamerasta hyvin ylpeä, vaikken kameroista ja valokuvaamisesta tuolloin juuri mitään ymmärtänytkään. Muistan ymmärtäneeni sen verran, että osasin hankkia kameran mukaan erikseen muistikortin (ja vieläpä oikean XD- eikä SD-kortin), koska sitä ei tullut kameran mukana. Tosin senkin valinta taisi perustua lähinnä hintaan. Oli myös asianmukaista ostaa samantien kameralaukku suojaamaan kallista aarrettani.

Seuraavaksi ostoslistalla oli Canon Ixus -pokkari. Jälleen päädyin Anttilaan - tosin tällä kertaa pääkaupunkiseudulla - alennuksia täynnä olevan mainoslehden sivun kanssa, jotta varmasti löytäisin kaikkien pokkarien joukosta juuri sen itselleni hyväksi katsomani Ixuksen. Tuolloin tarvitsin vanhan kompaktikamerani kaveriksi edullisen, pienikokoisen ja kaikin puolin hyvän ja kätevän kameran, jota voisi kantaa käsilaukussa päivittäin ja pitää myös tallilla mukana ilman, että tarvitsisi pelätä suurta taloudellista menetystä, jos kamera näin ahkerasti matkustaessaan hajoaisikin. Tuolloin muutama vuosi sitten muistelen pähkäilleeni muistikortteja ja tulleeni siihen tulokseen, että numerolla 10 varustettu muistikortti on varmasti hyvä valinta, Kingston tunnettu merkki ja hintakin sen verran opiskelijaystävällinen, että muistikortin valinta oli melko pian suoritettu. Kun kaksi vuotta sitten vanha ja valovoimaltaan hyvin heikko kompaktikamera päivitettiin uuteen, tuolloin urheilukuvaajan unelmaksi tituleerattuun hienouteen, muistikortin valitseminen tapahtui arvatenkin edelleen suurelta osin hinnan, valmistajan ja vakuuttavan 10-merkinnän perusteella. Tosin siitä minulla ei ole mitään muistikuvaa, kuinka muistikortiksi päädyttiin hankkimaan juuri Verbatim 32 GB SDHC Class 6, sillä olen koko ajan kuvitellut käyttäväni aivan toista merkkiä olevaa ja aivan eri Class-merkinnällä varustettua muistikorttia. (Ehkä muistikortteihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota?)

Jälleen pari viikkoa sitten olin siinä tilanteessa, että uuteen kameraan piti saada muistikortti. Tällä kertaa muistikorttia tarvitseva kamera oli täysikennoinen Canon EOS 6D, jonka myötä arvelin olevan aika siirtyä RAW-kuvatiedostomuodon kokeilemisesta sen ahkerampaan hyödyntämiseen. Kokeilujen perusteella RAW-kuvat ovat paljon isompia tiedostoja kuin JPEG-kuvat, joten tallennustilaa olisi syytä olla ainakin 32GB, joka on osoittautunut hyvänkokoiseksi myös urheilukuvausunelmani kanssa: en ole vielä koskaan joutunut lähtemään kuvauspaikalta kotiin keskenloppuneen tallennustilan vaan akun loppumisen takia. Muistikortin valmistajia on kuitenkin tullut markkinoille ilmeisesti lisää, koska tunnistin pelkästään Verkkokaupan tarjonnasta vain Kingstonin ja Transcendin. Entä sitten se moneen kertaan mainittu kymppi muistikorttia valitessa? Koska sarjakuvaus on ilmeisen kätevä - ainakin siitä päätellen, mitä olen kuullut niin ratsastuskilpailuissa kuin hevosnäyttelyissäkin järjestelmäkameroilla kuvaavien sarjatulitusmaisesta kamerantikutuksesta - pitäisi siis osata valita myös sarjakuvaukseen riittävän nopea muistikortti: Nykyinen kompaktikameran muistikortti kun on Class 6 -merkinnällä varustettu ja oikein hyvä muuten, mutta sarjakuvauksessa kirjoitusnopeus voisi olla parempikin.

Muistikortteja on moneen lähtöön, ja ne kehittyvät koko ajan. Tunnistatko nämä kaikki?

Tarjolla olisi jos jonkinlaista muistikorttia aina tavalliselle kuluttajalle suunnatusta ammattikäyttöön sopivaan: Edullisimpia varteenotettavista ehdokkaista ovat Kingstonin ja Transcendin Class 10 -muistikortit, kalleimpia puolestaan ammattikäyttöön tarkoitetut Lexarin muistikortit. Lexarin jopa 160 MB/s:n siirtonopeus on tietenkin hyvin vakuuttava, mutten ole vielä tässä vaiheessa valmis maksamaan yhdestä Lexarin kortista hintaa, jolla saisin jo kolme Kingstonin tai Transcendin yleishyvää mutta hitaampaa, samankokoista muistikorttia. Transcendin Class 10 -kortin siirtonopeus on vähän lähteestä riippuen parhaimmillaan 20-25 MB/s, mikä on Verkkokaupan tuotekuvauksen mukaan huippunopeaa. Kun tutkin muistikorttivalikoimaa tarkemmin, huomasin huippunopeita muistikortteja olevan Class 10:n lisäksi myös monella muulla eri merkinnällä varustettua:

  • Class 10 » siirtonopeus 10-20 MB/s
  • UHS-I Class 10 » järjestelmäkameroihin ja videokuvaukseen (myös ammattitason kalustolla) millä tahansa kuvanlaadulla, lukunopeus max. 85-90 MB/s ja kirjoitusnopeus max. 45 MB/s
  • UHS-I Class 3 » lukunopeus 90 MB/s ja kirjoitusnopeus 80 MB/s
  • UHS-I U3 » lukunopeus max. 90-95 MB/s ja kirjoitusnopeus max. 80-85 MB/s, videokuvan tallentaminen max. 240 MB/s
  • UHS-II U3 » siirtonopeus max. 150 MB/s *
  • Ultra UHS-I (SanDisk) » lukunopeus max. 30 MB/s ja tätä hitaampi kirjoitusnopeus
  • Extreme (SanDisk) » luku- ja kirjoitusnopeus max. 45 MB/s
  • Extreme PLUS (SanDisk) » lukunopeus max. 80 MB/s ja kirjoitusnopeus max. 60 MB/s
  • Extreme Pro (SanDisk) » lukunopeus max. 280 MB/s ja kirjoitusnopeus max. 250 MB/s
* UHS-II on ilmeisesti UHS-I:n kehittyneempi ja tehokkaampi versio, kuten USB3.0 on tehokkaampi kuin USB2.0

On kuitenkin huomattava, että valmistajasta ja ehkä myös jälleenmyyjästä riippuen muistikorttien ns. kriittiset tiedot ilmaistaan tuotteen nimessä eri tavalla: Esimerkiksi Verbatim 32GB SDHC Class 10 on siirtonopeudeltaan vähintään 80 MB/s, vaikka pelkän Class 10:n perusteella siirtonopeudeksi voisi luulla vain 20 MB/s. Eroa on myös heikompaan suuntaan, sillä Verbatim 32GB UHS-I Class 10 puolestaan on varustettu jopa 90 MB/s:n lukunopeudella mutta yllättäen vain max. 25 MB/s:n kirjoitusnopeudella, vaikka UHS-I:n perusteella voisi odottaa parempaa. Jos taas tuotteen nimessä ei ole mainittu Class 10 -merkintää tai muuta vastaavaa lainkaan, muistikortin tehokkuudesta saanee viitteitä vasta tuotetietoihin perehtymällä. Onpa monimutkaista! Onneksi Wikipediassa on esitelty nopeusluokkia vielä yksinkertaisemmassa muodossa taulukon avulla, mutta taulukkoa sekä myynnissä olevien muistikorttien teknisiä tietoja ja muistikorttien nimiin ympättyjä tietoja verrattaessa ei voi kuin ihmetellä, kuinka Wikipedian perusteella suht yksinkertaisesta asiasta on jälleen saatu niin monimutkainen ja vaikeaselkoinen.

Lisäksi muistikortteja saa WiFi-ominaisuudella, joka luonnollisesti nostaa myös hintaa. Tällöin kuvia voi kuitenkin siirtää kamerasta myös langattomasti mobiililaitteisiin, vaikka kamerassa ei olisikaan sisäänrakennettua WiFiä. Tällaisia kortteja tarjoavat mm. Transcend ja Toshiba.

Jotta muistikortin valitseminen ei varmasti olisi liian helppoa ja yksioikoista, tarjolla on tavallisista SDHC:n lisäksi CompactFlash-muistikortteja sekä erilaisilla lukuarvokertoimilla (esim. 400x) varustettuja muistikortteja. Viimeistään tässä kohtaa on syytä selvittää, minkälaisia muistikortteja se oma kamera oikein voikaan käyttää: esimerkiksi Canonin 6D-järjestelmäkamera voi käyttää vain SD-kortteja, mutta Canonin 7D:hen näitä kortteja on turha yrittää tunkea, kun 7D taas käyttää vain CompactFlash-muistikortteja.

CompactFlashin hylättyäni satuin pohtimaan, mitä SDHC oikein tarkoittaa. Verkkokaupan sivuja tutkiessani sain selville, että kirjainlyhenne tulee sanoista Secure Digital High-Capacity. Tarjolla on kuitenkin muistikortteja kirjainlyhenteellä SD, SDHC ja SDXC. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi tähänkin ihmetyksen aiheeseen vastaus, että kirjainlyhenne kertoo muistikortin tallennustilan koosta:

  • SD » 512 MB / 1 GB / 2 GB
  • SDHC » 4 GB / 8 GB / 16 GB / 32 GB
  • SDXC » 64 GB / 128 GB / 256 GB

Kun vaatimukset täyttävä ja budjettiin mahtuva muistikortti on löytynyt, on lopuksi syytä muistaa varmistaa, että suurella vaivalla ja hartaudella valittu muistikortti toimii myös omassa kamerassa. Tässä auttaa erityisesti kameran teknisissä tiedoissa mainittu tallennusvälineen tyyppi mutta myös muistikorttien yhteyteen lisätyt tiedot korttien yhteensopivuudesta eri kameroiden ja muiden laitteiden kanssa. Myös kameran oma nopeus sarjakuvatessa lienee syytä huomioida, sillä maltaita maksavasta ja markkinoiden nopeimmasta muistikortista ei ole käytännössä hyötyä, jos itse kamera ei kykene hyödyntämään muistikortin nopeutta oman rajallisen nopeutensa vuoksi. Jos ja kun kameran teknisistä tiedoista ei kuitenkaan löydy kohtaa sarjakuvaus, ei ole syytä huoleen: sarjakuvaus on ilmeisesti viralliselta nimeltään jatkuva kuvaus, ja esimerkiksi Verkkokaupan tuotekuvauksissa mainittu "sarjakuva 4.5 fps" tarkoittaa tulkintani mukaan samaa kuin Canonin sivuilla "enintään noin 4,5 kuvaa/s (nopeus säilyy enintään 1 250 JPEG-kuvan tai 17 RAW-kuvan ajan) (UHS-I-kortilla)".

Mihin muistikorttiin sitten päädyin itse tällä kertaa? Päätin kokeilla jotain uutta ja ostin Samsungin muistikortin (Samsung PRO 32 GB Class 10 SDHC), jonka pitäisi teknisten tietojen perusteella olla vähintään yhtä hyvä kuin muiden tavallisille kuluttajille suunnattujen merkkien vastaavat muistikortit - luku- ja kirjoitusnopeuksiltaan jopa parempikin kuin moni muu - mutta jonka hinta on vain kolmasosa monen muun vastaavan muistikortin hinnasta. Myös pitkä takuuaika puhuu Samsungin muistikortin puolesta. Aika näyttää, oliko tämä kannattava veto, mutta ainakin parin viikon testailun perusteella olen ollut toistaiseksi oikein tyytyväinen valintaani.

Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä teillä on muistikorttiostoksista ja muistikorteista yleensä? Onko jokin muistikortti noussut ylitse muiden?

Tutkimusmatka muistikorttien maailmaan oli varsin opettavainen. Kaiken uuden tiedon jälkeen on todettava, että mieleen nousevien kysymysten määrä ei suinkaan kerro tyhmyydestä vaan oppimisesta: Kehittymistä on tapahtunut, kun osaa edes kysyä asiaa, jonka olemassaolosta ei ole ennen ollut tietoinen eikä olisi aiemmin edes tullut mieleen miettiä moista seikkaa. Tieto lisää tuskaa, sillä uuden tiedon myötä useimmiten huomaa joukon uusia asioita, joita ei vielä osaa tai tiedä.

4 kommenttia:

  1. Muistikortteja ostaessa tulee aina ostettua liian pieni :D Sen olen tässä vajaan 10 vuoden aikana todennut, koska kameroiden kuvatiedostojen koko kasvaa kokoajan kun megapikselit kasvaa. Pokkarin kanssa 2Gb kortti oli valtava, d60 kanssa 4+2gb:n mahtui koko kisapäivä ja paljon muuta, d7000 tarvitsi siihen jo 8+4+2gb, rawilla meinasi joskus 64gb jäädä pieneksi ja d610+raw koko kisapäivä mahtuu juuri ja juuri 32+64Gb korteille.

    Että nostan kyllä hattua ja korkealle jos saat rawilla koko kisapäivän mahtumaan 32 gb kortille :D Minulla sinne mahtuu pikkaisen vajaa 600 kuvaa ja varsinkin estekisoissa se tulee täyteen jo parissa (40-60 lähtijän) luokassa. Kuvia kun ei viitsi kisapaikalla kauheasti poistella että akut kestäisivät päivän ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jestas, kuinka paljon tarvitset tallennustilaa etenkin d610:n RAW-kuville! :D Voin hyvin uskoa, että RAW:na kuvatessa se muistikortin koko voi tulla itselläkin ensimmäistä kertaa vastaan (toisaalta siinä kohtaa vatsa kiittää, kun maltan sitten lähteä kotiin syömään - ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin ;)), mutta vielä en ole raaskinut ostaa toista 32-gigaista korttia, vaikkei tuollainen toinen Samsung nyt niin paljoa maksaisikaan. Päätin kokeilla ensin käytännössä, mihin tuo 32 gigaa todella riittää, ja hätävarana Ixus-parkani saa lainata omaa korttiaan :)

      Ai olet onnistunut ottamaan 600 kuvaa pelkästään yhdestä esteluokasta?! Sanoisin, että viime vuoden estekisoissa otin arviolta 4-8 kuvaa kunkin ratsukon radasta, ja melkein veikkaan, että jatkan samalla linjalla. Viime vuonna en vain kokenut sarjakuvauksesta olevan juuri hyötyä ja yksittäisiä kuvia napsiessa lukumäärät eivät ihan päätä huimaa. Tänä vuonna kuvien määrää rajoittavana tekijänä on sulkimen elinaika: jos suljin tosiaan kestää vain 125 000 kuvaa, se tarkoittaisi kuvausmäärilläni korkeintaan 125 kisa-/näyttelykuvauspäivää, mikä tuntuu ihan liian vähältä! Arvaa vain, kuinka pahaa teki ottaa turhanpäiviäs testiräpsyjä tuliterällä kameralla, kun mietin vain, kuinka jokainen räpsy tuo sulkimen hajoamista lähemmäksi :D Kunhan suljin nyt kestäisi ensin muutaman vuoden ja olisi sittenkin vielä ihan kuin uusi, saatan ehkä siinä vaiheessa uskaltautua hyödyntämään sarjakuvauksen tuomia mahdollisuuksia enemmän ja kevyemmin mielin - ellei suljin sitten ole väsähtänyt ennen sitä ;) Jos taas puhutaan vakavasti, onko sinulla mitään käsitystä, missä hintaluokissa järjestelmäkameran sulkimen vaihtaminen liikkuu suunnilleen? Tässäkin varmasti eri tahot hinnoittelevat työnsä vähän eri tavalla, mutta jonkinlainen suuntaa-antava arvio olisi ihan kiva tietää, jos vain joku osaisi kertoa :)

      Minun kisapäiväni ovat sinun kisapäiviisi verrattuna luultavasti aika tynkiä, yleensä muutaman tunnin korkeintaan. Sen kerran, kun viime kesänä erehdyin kuvaamaan yhden viikonlopun ajan aamusta iltaan, olin onnistunut polttamaan nahkani niin, että hyvä kun ei satu vieläkin... Luulen, että tyydyn jatkossakin kuvailemaan sen mukaan, miten vatsa - ja muistikortit ja akku - antaa myöden, ja kun kahvipannu alkaa kotona kutsumaan riittävän voimakkaasti, on hyvä lähteä kotiin. Yleensä tässä vaiheessa on vielä siinä kunnossakin, että jaksaa pyöräillä vielä toiset 10-15 km. Haaveilen totta kai siitä ajasta, kun minulla on auto ja sen myötä pyörillä kulkeva eväskori, jota ei tarvitse koko ajan itse kantaa mukana tai pitää kädessä ja tarvittaessa pääsee hetkeksi suojaan auringolta tai vetämään henkeä jne. Sitä odotellessa.. :D

      Poista
    2. Ei nyt ihan yhdestä, mutta kahdesta isosta luokasta tulee helposti 600 kuvaa. 50 lähtijän luokassa se tarkoittaa vain n. 6 kuvaa / ratsukko, 40 lähdön luokassa 7,5. Eli samanverran mitä sinäkin kuvaat. Täällä on kisat niin kaukana ettei niihin parin tunnin takia edes viitsi lähteä, kyllä niissä koko päivä aina menee. Sarjatulella kuvaan kun silloin on isompi mahdollisuus saada onnistunut kuva :D

      Sulkimen vaihto taitaa maksaa jotain ~300-500e väliä, ei mitään suurta hajua kun ei ole ollut tarvetta vaihtaa. Muu tekniikka on pettänyt aina ennen suljinta. D7000 on suljin hakannut 100k kertaa, eikä siinä ole vielä mitään ongelmaa, kaikki muu vain hajoilee. Tuttu kuvaaja sanoi kuvanneensa muistaakseni kroppirungolla (jolle annetaan sen ~100k kesto) melkein 300k kuvaa ja hyvin pelittää suljin. Huonolla tuurillahan se voi mennä jo 1000 kuvan kohtiilla rikki, mutta kyllä ne yleensä kestää.

      http://www.olegkikin.com/shutterlife/canon_eos6d.htm tuolla on hieman taulukkoa mitä 6D on sulkimeltaan kestänyt. Näyttää noita olevan elossa muutamia vielä miljoonanki kohdilla, keskimäärin 200k kohtiilla ovat levinneet :D

      Poista
    3. Kuulostaa siltä, että minäkin voisin hiukan löysätä nutturaa ja ottaa sarjatulen kokeiluun: Enää en pelkää niin paljoa pudottavani tai muuten hajottavani osaamattomalla käsittelyllä koko kameraa, joten eiköhän tästä suljinpelostakin pääse eroon vähitellen ;)

      Jos sulkimen saa tosiaan vaihdettua korkeintaan 500 eurolla, ei talous sitten siihenkään onneksi kaadu, vaikka kirpaisisi kyllä pahemman kerran.. Mielenkiintoinen myös tuo laittamasi nettisivu, kiitos siitä! Aika pieni otos kyllä on ja Kaplan-Meier -estimaatti minulle entuudestaan tuntematon (eikä sivulla edes mitenkään esitelty sitä), mikä vähän syö uskottavuutta tältä tilastolta. Siinä mielessä on kuitenkin kiva nähdä, ettei tuon enempää hajonneita sulkimia ole ilmoitettu ainakaan tälle sivustolle, kun ihmiset lienevät useimmiten herkempiä ilmoittamaan negatiivisista kuin positiivisista asioista :) Mitkähän osat järjestelmäkamerassa ovat sitten niitä suljinta lyhytikäisempiä, eli mitä muuta pitäisi pelätä? :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...