tiistai 9. syyskuuta 2014

Valovoimaisia aukkoja


Kameroiden ja objektiivien mainoksissa on usein pitkä litannia kirjaimia ja numeroita tuotteen merkin - vai olisiko valmistaja oikeampi nimitys - ja mallin perässä. Nykyisen kamerani mainoksessa luki aikoinaan varmaankin "Panasonic Lumix DMC-FZ200 f/2.8" tai "Lumix DMC-FZ200 12.1 MP F2.8". Noihin aikoihin olin oppinut, että mitä pienempi luku f-kirjaimen perässä luki, sitä parempi kamera oli sekä nopeiden kohteiden kuvaamisessa että kuvattaessa sisätiloissa. FZ200:n f-arvo tekikin minuun lähtemättömän vaikutuksen, sillä 2.8 oli pienimpiä - ellei jopa pienin - luku, jonka olin nähnyt kotiinkannettujen mainoksien kameroissa.

F-kirjain kameroiden ja objektiivien yhteydessä viittaa f-aukkoon ja erityisesti sen kokoon. F-arvo kuvaa optiikan valovoimaisuutta eli sitä, kuinka hyvin optiikan sisällä oleva kenno pystyy keräämään valoa: Mitä pienempi f-luku, sitä suurempi f-aukko eli valoa kennoon (*) päästävä aukko on. Mitä suurempi f-aukko on, sitä enemmän valoa kenno pystyy keräämään. Täytyy siis vain muistaa, että f-luvun pienentyessä f-aukon koko kasvaa. F-luku kuvaa siis optiikan valovoimaisuutta ja valovoimaisuus puolestaan vaikuttaa valaistuksen tarpeeseen kuvattaessa. Valovoimaisella optiikalla voi saada onnistuneita otoksia hämärässä valaistuksessa ja sisätiloissa, kun taas vähemmän valovoimaisella kuvauskalustolla otetut kuvat voivat olla samoissa olosuhteissa suttuisia, tärähtäneitä ja epätarkkoja.

(*) Toiset artikkelit puhuvat tässä kohtaa linssistä tai linssistöstä kennon sijaan, toiset tuosta kennosta, Ymmärrän, että valo kulkee linssin kautta päästäkseen kennoon, jossa tapahtunee kuvan muodostaminen (vrt. ihmisen silmän toiminta). Siksi en myöskään jaksa uskoa, että kenno ja linssi olisivat millään tavalla toistensa synonyymejä.

Valovoimaisuus ja f-luku ovat yhteydessä suljinaikoihin: Jotta kuvasta ei tulisi kovin tumma (tai kokonaan musta), kameran kenno tarvitsee valoa. Esimerkiksi laukkaavaa hevosta kuvatessa lyhyestä suljinajasta on etua, jotta hevosen jalat eivät ehdi liikkua sulkimen ollessa auki tuon suljinajan ajan, sillä jos suljin on liian pitkään auki, jalat muistuttavat lähinnä vauhtiraitoja tai ovat muuten hyvin epätarkat. Jos taas suljinaika on hyvin lyhyt, hevosen jalat voivat olla täysin tarkat mutta kuva kokonaisuudessaan tumma. Niinpä manuaaliasetuksilla kuvatessa tasapainoillaan yhtäältä f-luvun (= kuinka pienestä aukosta valoa päästetään kennolle) ja toisaalta suljinajan (= kuinka kauan aukosta annetaan tulla valoa ennen aukon sulkemista) välillä. Kolmas valotukseen vaikuttava tekijä on ISO-arvo, mutta siihen perehdyn myöhemmin.

Valokuvauksessa käytetään useita eri termejä samasta asiasta. Tässä muutamia termejä valovoimaisuuteen ja suljinaikoihin liittyen:

f-arvo = f-luku = f-aukon koko 
suljinaika = valotusaika = aika, jonka suljin on auki ja päästää valoa kameran kennolle

Välillä kameramainoksissa on ilmoitettu f-arvo lukuvälinä, esimerkiksi f/3.5-5.6. Tämä lukuväli tarkoittaa, että parhaimmillaan kameralla tai objektiivilla f-aukon koko voi olla jopa 3.5 mutta esimerkiksi zoomatessa kauas valovoimaisuus heikkenee ja todellinen f-arvo kuvaushetkellä saattaakin olla vain jotakin lukujen 3.5 ja 5.6 välillä.

Kompaktikamerani mainoksissa on ajoittain nostettu juuri f-arvo esille ja alleviivattu sitä, sillä kamerassa on se hyvä puoli, että se säilyttää valovoimaisuutensa myös zoomatessa ja on koko polttovälillään valovoimaisuudeltaan f/2.8. Tämä on tietenkin hieno ominaisuus, vaikkakin olen epäillyt, mahdanko saada tätä puolta kamerastani esiin: eläinten sisäkuvaukset kun eivät ole ottaneet onnistuakseen. Tänään sitten tartuin kameraan ja kokeilin erilaisia valmiita kuvausohjelmia manuaalitarkennukseen yhdistettynä. Valmiit kuvausohjelmat tuovat opettelun alkuvaiheessa helpotusta f-arvon ja suljinajan säätämiseen, kun ensin on tavoitteena ymmärtää, mitä tehdään ja miksi sekä miten vaikuttaa. Lopputulos oli yllättävän onnistunut, liekö sitten johtunut hoitokoirastani, joka oli pitkän lenkin jälkeen laittanut lattialle pitkäkseen eikä jaksanut pahemmin välittää jo tutuksi tulleista kuvausharjoituksista ja kameran naksutuksesta taustalla. (Nojatuolissa istuessaan koira taas piti vahtia ja tarkkaili kadun tapahtumia, niin ettei se onnekseni malttanut häiriintyä kuvattavaksi joutumisesta.)

Vertailun vuoksi kuvien alta löytyvät tiedot f-arvosta, suljinajasta, ISO-arvosta ja kameran valmiista kuvausohjelmasta tai -asetuksista. Näiden lisäksi lienee aiheellista huomata, että osa kuvista on otettu vastavaloon.

f/2.8, suljinaika 1/30 sekuntia, ISO-400, ei salamaa (kuvausohjelma: maisemakuvaus)

f/2.8, suljinaika 1/10 sekuntia, ISO-400, ei salamaa (kuvausohjelma: maisemakuvaus)

f/2.8, suljinaika 1/60 sekuntia, ISO-400, ei salamaa (kuvausohjelma: normaali)

f/2.8, suljinaika 1/40 sekuntia, ISO-400, ei salamaa (kuvausohjelma: normaali)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...